All posts by admin

Tervetuloa Teops ry:n syyskokoukseen 4.12.!

Hei,

Tervetuloa Teollisuusperintöseuran syyskokoukseen 4.12.2019 kello 17.00 alkaen Tekniikan museolle, Helsinkiin.

Ennen kokousta pidetään myös Teollisuusperintö seura ry:n ja TAKO Tuotanto, palvelut ja työelämä -poolin yhteinen seminaari teemalla: Mitä on aineeton teollinen perintö? Seminaarin ohjelma ja ilmottautumislinkki löytyy oheisen linkin takaa: klikkaa. Seminaariin voi ilmoittautua aina 2.12.2019 mennessä. Myös Tekniikan museon näyttelyihin voi tutustua klo 17 asti.

Ilmoitattehan kokoukseen osallistumisestanne teollisuusperintöseuran sihteerille osoitteeseen teollisuusperinto [at] gmail.com.

Kokouskutsu on lähtenyt sähköpostilla kaikille seuran jäsenille. Jos et ole saanut kutsua, ilmoitathan päivitetyn sähköpostisi seuran sihteerille samaan osoitteeseen.

Viestin liitteistä löydätte syyskokouksen esityslistan, talousarvion ja toimintasuunnitelman vuodelle 2020.

Ystävällisin terveisin, 

Elina Kangosjärvi
Teollisuusperintöseuran sihteeri



Mitä on aineeton teollinen perintö?

Teollisperintöseura ry:n ja TAKO Tuotanto, palvelut ja työelämä -poolin seminaari Tekniikan museossa 4.12.2019

Seminaari on osa Teollisuusperintöseuran Aineettoman teollisen perinnön ilmiöiden tunnistamishanketta. Seminaari on osallistujille maksuton.

Ilmoittaudu mukaan 2.12.2019 mennessä: https://my.surveypal.com/Teops_seminaari-04122019

Päivän ohjelma:
10.30 Kahvi
11.00 Tervetuloa Kirsi Ojala, Tako nelospooli/ Tekniikan museo ja Hanna-Kaisa Melaranta, Teollisuusperintöseura/ Varkauden museot
11.15 Aineeton teollisuusperintö ja työkalusalkku, sekä wheel chart of sustainability, Leena Marsio, Museovirasto, Aineton kulttuuriperintö
12:00 ”Ei tämän hienompaa alaa olekaa, ku mitä me ollaan tehty”: raumalaisten laivanrakentajien jaettu historia, Mikko Aho, Rauman merimuseo
keskustelu
12:35 Lounas ravintola Koskenrannassa
13.35 Aineetonta teollista kulttuuriperintöä etsimässä – Varkaus-hankkeen aineistollisia ja metodologisia lähtökohtia, Pasi Saarimäki, Jyväskylän yliopisto
keskustelu
14.10 Yritysten toiminnan tallennus ja aineeton kulttuuriperintö, Kati Kivimäki, Forssan museo
keskustelu
14.30 Esimerkkitapauksia museokentältä
15.00 Kahvi
15.15 Esimerkkitapauksia museokentältä jatkuu kahvittelun lomassa
15.45 Päivän yhteenveto: Tytti Härkönen, Varkauden museot
16.00 Seminaari päättyy.
Mahdollisuus tutustua Tekniikan museon näyttelyihin klo 17 saakka. Tekniikan museon marraskuussa avattu Kummituksen keksintökoje innostaa lapsia kokeilemaan ja keksimään, Tekniikan maa kertoo 100-vuotiaasta Suomesta teknologian näkökulmasta ja Etäunelmia -viestintänäyttely luotaa viestintätekniikan muutoksia ja jatkumia harrastajien unelmista kuluttajien käyttöön.

Seminaarin ja näyttelyvierailun jälkeen järjestetään Teollisuusperintöseuran syyskokous alkaen klo 17.00

Aineettoman teollisen perinnön ensimmäisen yhteisötyöpajan kuulumiset

Samansisältöinen paja järjestetään 23.4.2019 Tampereella, Museokeskus Vapriikissa, Tule mukaan!

Aineettoman elävän teollisen kulttuuriperinnön tunnistamistyöpaja 26.3.2019 Helsingin Kansallismuseon vaunuvajalla, Kalessi-kokoustilassa käynnistyi Teollisuusperintöseuran puheenjohtaja Hanna-Kaisa Melarannan ja TAKO nelospoolin puheenjohtaja Kirsi Ojalan tervetuliaissanoilla. Tervetuliaispuheiden jälkeen Hanna-Kaisa Melaranta puhui aineettoman teollisen kulttuuriperinnön merkityksestä sekä teollisten yhteisöjen havahduttamisen tarpeellisuudesta, jotta työ teollisen aineettoman kulttuuriperinnön tallentamiseksi sekä suojelemiseksi olisi mahdollista.

Ennen työpajatyöskentelyn alkua erikoisasiantuntija Leena Marsio Museovirastolta puhui järjestetyn työpajan taustalla vaikuttavista näkökulmista, johon vahvasti liittyy Suomen vuonna 2013 hyväksymä Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta (Finlex 47/2013). Leena Marsio esitteli myös elävän perinnön työkalupakkia ja erilaisia osallistamisen menetelmiä aineettoman kulttuuriperinnön yhteisöllisissä prosesseissa. Puheenvuorossa nostettiin esiin konkreettisia toteutettuja yhteisötyön menetelmiä, joiden kautta aineettoman kulttuuriperinnön vaaliminen, suojelu, kerääminen, tallentaminen ja tietoisuuden levittäminen ovat mahdollisia erilaisissa aineetonta kulttuuriperintöä kantavissa yhteisöissä.

Mielenkiintoisten puheenvuorojen jälkeen aloitettiin työpajatyöskentely otsikolla: ”Mitä aineettoman teollisen kulttuuriperinnön-käsite pitää sisällään?”  Käytännössä yhteisötyöpajaan osallistuneet eri museoiden edustajat jakautuivat oman TAKO nelospoolin työryhmien mukaisiin pienryhmiin ja alkoivat yhdessä pohtimaan ”mitä on aineeton teollinen kulttuuriperintö?” heidän näkökulmastaan tarkasteltuna. Ryhmät kirjasivat ajatuksensa vapaamuotoisesti suurille fläppitauluille, jonka jälkeen pohdinnan tulokset esiteltiin koko ryhmälle.

Käsitteen hahmottamiseen pyrkivän työskentelyn toisessa osassa keskityttiin ”elävän perinnön käsitteeseen aineettoman teollisen kulttuuriperinnön kontekstissa”. Samat ryhmät jatkoivat työskentelyä käsitteen parissa, samoin työmenetelmin kuin edellisessäkin tehtävänannossa. Työskentelyn jälkeen jokainen pienryhmä esitteli tuotoksensa koko ryhmälle. Tehtävänpurun ja yhteisen keskustelun jälkeen pyrittiin löytämään yhteisön yhteinen näkemys aineettomasta elävästä teollisesta kulttuuriperinnöstä. Yhteisön tuottaman materiaalin ja pohdinnan kautta muotoiltiin seuraava lauseke, joka kuvaa yhteisötyöpajan yhteistyön tulosta.

AINEETON ELÄVÄ TEOLLINEN KULTTUURIPERINTÖ ON:

  • Taitotietoa ja käytäntöjä, jotka siirtyvät ja/tai siirretään ajassa tai paikassa yhteisöissä.
  • Kerroksellisuutta ja muuntumista, jatkuvuutta ja muutosta.
  • Ammatillisia identiteettejä.

Työpajalaisten hahmoteltua oman näkemyksensä aineettoman elävän teollisen kulttuuriperinnön käsitteestä siirryttiin yhteisökartan rakentamiseen. Jo aiemmin valituissa ryhmissä ryhdyttiin yhteisesti pohtimaan millaista elävää aineetonta teollista kulttuuriperintöä on läsnä kunkin teollisuudenalan ja/tai -yhteisön sisällä. Pienryhmän sisäisen keskustelun myötä osallistujat kirjasivat vapaamuotoisesti paperille aineetonta teollista kulttuuriperintöä ylläpitäviä yhteisöjä, jotka kuuluvat toimijoiden verkostoon. Pienryhmät pohtivat myös konkreettisia verkostoitumisen keinoja, eli kuinka saada yhteys tavoittelemiinsa yhteisöihin. Yhteisökartan konkretisoitumista syvennettiin myös kirjaamalla ylös, millä Museoviraston esittelemillä työkalulla tai osallisuutta tukevilla menetelmillä olisi mahdollista tehdä yhteisöjen aineetonta elävää teollista kulttuuriperintöä näkyväksi.

Yhteisökarttoja ja eri menetelmiä avaava tehtävänpurku sisällytti mukaansa myös pohdinnan hankkeen tulevaisuudesta sekä etenemisestä. Yhteisökarttatyöskentelyn myötä tehtyjen havaintojen ja yhteisöllisten linjanvetojen myötä todettiin, että hankkeeseen osallistuvat museot voivat omissa yhteisöissään järjestää tulevan kevään ja syksyn aikana teollisen aineettoman kulttuuriperinnön tunnistamistyöpajoja. Tavoitteena on, että työpajat ovat avoimia myös muille hakkeeseen osallistuville museoille, ja että työkaluina käytetään Museoviraston työkalupakkia, sekä erilaisia osallisuutta tukevia menetelmiä aineettoman kulttuuriperinnön prosesseissa.  Sovittiin yhteisesti hankkeen tulevaisuuden askelmerkeiksi seuraavaa:

HANKKEEN ASKELMERKIT VUODELLE 2019:

  • YHTEISÖTYÖPAJA VOL 2 23.4.2019 Tampere, museokeskus Vapriikki
  • PILOTTI 1, toukokuussa 2019
    • Lapua, Patruunatehdas
  • PILOTTI 2, kevät-kesä 2019
    • Salo, Mobira
  • PILOTTI 3, syksy
    • Varkaus, Andritz tai Stora Enso
  • Mahdollisesti myös pilotit 4 ja 5
    • Tekniikanmuseo, radioamatöörit
    • Ilmailumuseo, puisen koneen rakennusyhteisö
  • SYKSY 2019
    • hankkeessa mukana olleiden museoiden yhteinen tapaaminen
    • Aineettoman elävän kulttuuriperinnön seminaari

Kohti aineetonta teollista perintöä

Aineettoman teollisen perinnön ilmiöiden tunnistamiseen tarvitaan olemassa olevia yhteisöjä ja toimijoita. Tule mukaan Teollisuusperintöseuran ja TAKO nelospoolin yhteiseen yhteisökartta-työpajaan 26.3.2019 Kansallismuseon Vaunuvajalle.

Aineettoman kulttuuriperinnön ilmiöiden tunnistamista on tehty Suomessa organisoidusti jo vuodesta 2015 lähtien. Edelleen, sekä Suomen kansallisesta listauksesta, sekä myös Unescon kansainvälisestä aineettoman kulttuuriperinnön listalta puuttuu lähes täydellisesti aineeton teollinen perintö. Teollisuuden ilmiöt, kuten osaaminen, sen välittäminen alueellisesti ja sukupolvelta toiselle, tietotaito, koulutus, teollisen työn ilmiöt ja teollisuustyön ammattilaisten identiteetti ovat kuitenkin aineetonta perintöä ja ansaitsevat tulla nimetyksi kansalliseen ja sitä kautta myös kansainväliseen listaukseen.

Aineettomaan, tai elävään teolliseen perintöön tutustuttiin TAKOn Tuotanto, palvelut ja työelämä-poolin, tuttavallisemmin nelospoolin kokouksessa. Tulossa muun muassa Teopsin ja TAKOn nelospoolin yhteinen teollisuusperinnön yhteisökartta-työpaja 26.3.

Teollisuusperintöseura ry – Industriminnesföreningen rf yhdessä museoiden tallennus- ja kooelmayhteistyöerkosto TAKOn nelospoolin, eli Tuotanto, palvelut ja työelämä-poolin kanssa on tarttunut tähän haasteeseen ja haluaa lähteä vuoden 2019 aikana keskittymään teollisen aineettoman perinnön ilmiöiden tunnistamiseen. Aihepiiri on tunnistettu myös kansainvälisesti ongelmana ja tulevan toiminnan tarkoituksena on saada kehitettyä ilmiöiden tunnistamisen tapoja ja mahdollisuuksia myös kansainvälisesti. Työskentelylle on haettu rahoitusta, mutta työt aloitetaan jo päätöstä odotellessa.

Teollisuusperintö määritellään usein teollisuuden ja teknologian historian fyysisten todistuskappaleiden tai jäännösten kautta. Fokus on rakennuksissa, teollisissa ympäristöissä, tuotteissa ja työvälineissä, työväenhistoriassa, tutkimuksen kohteena materiaalinen kulttuuri. Teollista perintöä voidaan tarkastella myös laajemmassa perspektiivissä perinteen tutkimuksen kautta; tiedon historia, ammatillisuuden ja osaamisen kehittyminen. Teollinen perintö syntyy kaikkine materiaalisine todistusaineistoineen aina tietotaidon ja innovaatioiden kautta. Aineettöman teollisuusperinnön ytimessä on tietotaidon kehittyminen, levittyminen sekä kansallisesti ja kansainvälisesti koulutuksen ja ammattilaisten liikkuvuuden avulla.

Kysymys kuuluu, onko teollisuuden työväestön ja insinöörien ja muiden toimijoiden keskuudessa tunnistettua tai itsestään selvää se, että juuri he ovat teollisen kulttuuriperinnön kantajia? Tarvitaan myös yhteisön itsensä havahduttamista. Siksi yhteisökartta-työpaja on tapa, jolla lähdetään liikkeelle.

Lisätietoja:
Teollisuusperintöseuran puheenjohtaja
Hanna-Kaisa Melaranta p. 040 734 6240, hanna-kaisa.melaranta@varkaus.fi

TAKO nelospoolin puheenjohtaja
Kirsi Ojala p. 050 520 8755, kirsi.ojala@tekniikanmuseo.fi

Teollisuusperintöpalkinto 2018

TIEDOTE:
Teollisuusperintöpalkinto 2018

Julkaisuvapaa 17.12.2018 klo 16.00

Teollisuusperintöpalkinto 2018

Vuoden 2018 Teollisuusperintöpalkinto on myönnetty Killinkosken kyläyhdistys ry:lle tunnustuksena pitkäjänteisestä toiminnasta ainutlaatuisen tehdasympäristön säilyttämiseksi. Teollisuusperintöseura ry. – Industriminnesföreningen rf. on vuonna 1985 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on syventää teollisuusperinnön ja teollisen perinteen tuntemusta Suomessa ja edistää niiden dokumentointia, tutkimusta ja suojelu. Osana toimintaansa Teollisuusperintöseura ry jakaa 2-4 vuoden välein teollisuusperintöpalkinnon ja kunniamainintoja tunnustuksena teollisen perinnön suojelemista, tallentamista ja julkituontia harjoittavalle taholle. Huomionosoituksilla kannustetaan yhteisöjä ja yksittäisiä toimijoita teollisuusperinnön laaja-alaiseen vaalimiseen ja tunnetuksi tekemiseen.

Virroilla sijaitsevan Killinkosken kylän teollinen perinne juontaa vuoteen 1886, jolloin vuori-insinööri Petter Gustaf Holm perusti paikalle villankehruutehtaan ja -kutomon. Toiminta laajeni 1898 nauhatehtaalla, joka oli lajissaan ensimmäisiä Suomessa samoin kuin Holmin perustama makaronitehdas. 1910-luvun alussa kylässä aloitti toimintansa myös J.W. Enqvistin puuhiomo. Monipuolinen teollinen toiminta aikaansai omaleimaisen kyläyhteisön ja taajaman, jossa tuotantorakennusten ympärille kohosi lukuisia työväen asuinrakennuksia.

Killinkosken nauhatehtaan rakennuksia suunnitteli 1900-luvun alussa yhtiön osakas, arkkitehti Josef Stenbäck, joka on tullut tunnetuksi tuotteliaana kirkkosuunnittelijana. Myös Killinkosken 1920-luvun puukirkko on hänen käsialaansa. Vanhat tuotantorakennukset ovat jääneet alkuperäisestä käytöstä, mutta kyläyhdistyksen aktiivisuudella tehdasympäristöstä on kehittynyt elävä matkailukohde näyttelyineen ja museoineen. Yhtenä uusimmista nähtävyyksistä on 2017 avattu Into-keskus, joka esittelee virtolaissyntyisen kulttuurivaikuttajan I. K. Inhan sekä laajemminkin Nyströmin kulttuurisuvun toimintaa ja vaikutusta. Nauhateollisuuttakin kylässä harjoitetaan yhä, sillä Inka Oy valmistaa uusissa tuotantorakennuksissa nauhoja, nyörejä, teknisiä nauhoja ja kiinnitystuotteita 120-vuotisella ammattitaidolla.

Tunnustuspalkinnot Teollisuusperintöseura on samalla myöntänyt kolme tunnustuspalkintoa ansiokkaasta toiminnasta teollisuusperinnön vaalimiseksi.

Nokia-Seura on määrätietoisesti huolehtinut paikkakunnan pitkän teollisen perinnön tunnetuksi tekemisestä muun muassa digitoimalla sen hallussa olevan, pääosin Nokian Paperin aikaisen valokuvaarkiston tallentamisesta ja siirtämisestä Pirkanmaan maakuntamuseon kuva-arkistoon. Runsaan 7000 kuvan digitoiminen ja luettelointi on tehty Nokia-seuran vapaaehtoisvoimin.

Rauman laivanrakennuksen perinne ry on aktiivinen paikallisen Iaivanrakennuksen historian ja perinnetiedon vaalija. Yhdistyksen keräämä lähdeaineisto kertoo monipuolisesti Rauman laivanrakennuksen kehityksestä sekä rakentajien työn ja elämän valtavasta muutoksesta 1900-luvun kuluessa. Kerätty aineisto kuvaa harvinaisella tavalla myös yhteisöjen käsityksiä ja kokemuksia itsestään ja omasta historiastaan. Aineistot on talletettu Rauman merenkulkumuseoon, jossa ne ovat tutkijoiden käytössä.

Verlan tehdasmuseo, joka avattiin 1972 ja on ollut Unescon maailmanperintökohde vuodesta 1996, on maamme tehdasmuseoista kansainvälisesti tunnetuin. Verlan museota ja koko museoaluetta, johon kuuluu 50 rakennusta, on kunnostettu, entisöity ja hoidettu koko ajan tarkkojen vuosisuunnitelmien mukaan. Viime vuosina suurimmat korjaustyöt ovat liittyneet koko tehtaan ja patruunan pytingin sähköistyksen uusintaan ja sprinklerointiin, suojapadon rakentamiseen vesivahinkoja torjumaan, tehdasmuseon peruslämmön mahdollistavan lämpökeskuksen rakentamiseen sekä vanhan seuratalon saneeraukseen.

Teollisuusperintöpalkinnot luovutetaan saajilleen maanantaina 17. joulukuuta 2018 kello 15.00 Tampereella Työväenmuseo Werstaan tiloissa. Median edustajat ovat tervetulleita tilaisuuteen.

Lisätietoja palkinnoista ja Teollisuusperintöseurasta:
Hanna-Kaisa Melaranta, puheenjohtaja
p. 040-7346240
Hanna-Kaisa.Melaranta@varkaus.fi

Tervetuloa Teollisuusperintöseuran syyskokoukseen

Tervetuloa Teollisuusperintöseuran syyskokoukseen 17.12.2018 kello 17.00 alkaen Tampereen Työväenmuseo Werstaan juhlatila Berteliin.

Hallituksen edustajat jakavat Teollisuusperintöpalkinnon Werstaan jouluseminaarissa, joka pidetään ennen kokousta. Jos haluatte olla paikalla palkintojenjakotilaisuudessa, suosittelemme ilmoittautumaan Werstaan jouluseminaariin.

Ilmoitattehan osallistumisestanne teollisuusperintöseuran sihteerille tähän sähköpostiosoitteeseen: elina.kangosjarvi[at]gmail.com. Kertokaa myös, oletteko osallistumassa Werstaan jouluseminaariin.

Liitettyinä löydätte syyskokouksen esityslistan, talousarvion vuodelle 2019 ja toimintasuunnitelman vuodelle 2019.

Ystävällisin terveisin,

Elina Kangosjärvi
Teollisuusperintöseuran sihteeri

Liite 1 – syyskokouksen esityslista 2018
Liite 2 – teopsin talousarvio 2019
LIITE 3 – Teopsin toimintasuunnitelma 2019

 

Kutsu Teollisuusperintöseuran kevätkokoukseen 15.5.2018!

Hei,
tervetuloa Teollisuusperintöseura ry:n kevätkokoukseen tiistaina 15.5.2017 klo 17.00 Suomen Kansallismuseon Vaunuvajaan. Sisäänkäyti Vaunuvajaan löytyy kansallismuseon rakennuksen keskeltä, puiston puolelta pohjoispäästä.

Liitteistä löydätte kevätkokouksen esityslistan (Liite 1), sekä vuoden 2017 toimintakertomuksen (Liite 2) ja tilinpäätöksen (Liite 3).

Tervetuloa!

Ystävällisin terveisin

Elina Kangosjärvi

Teollisuusperintöseuran sihteeri

LIITE 1-Esityslista kevätkokous 15.5.2018
LIITE 2-Toimintakertomus 2017
LIITE 3-Tilinpäätös 2017

Etsimme ehdotuksia Teollisuusperintöpalkinnon saajaksi vuonna 2018

TIEDOTE 6.4.2018

Teollisuusperintöseura ry

 

Etsimme ehdotuksia TEOLLISUUSPERINTÖPALKINNON saajaksi vuonna 2018

 

Teollisuusperintöseura ry (http://www.teops.fi/) on vuonna 1985 perustettu yhdistys,  jonka tarkoituksena on syventää teollisuusperinnön ja teollisen perinteen tuntemusta Suomessa ja edistää niiden dokumentointia, tutkimusta ja suojelua. Seura on kansainvälisen TICCIH-organisaation (www.ticcih.org) Suomen yhdistys.

Teollisuusperinnöllä tarkoitetaan teollista tuotantoa ja työtä sekä niihin liittyviä ilmiöitä. Sellaisia ovat esimerkiksi teollisuusympäristöt, tehdasrakennukset, koneet ja laitteet, työväenasunnot ja -asuinalueet, liikennehistorian ja infrastruktuurin kohteet, teolliset työprosessit ja -tavat, työväen elinolot, teollisen toiminnan tuotteet sekä niihin liittyvät kirjalliset jäämistöt, asiakirjat, piirustukset ja valokuvat.

Osana toimintaansa Teollisuusperintöseura ry jakaa 2-4 vuoden välein teollisuusperintöpalkinnon ja kunniamainintoja tunnustuksena teollisen perinnön suojelemista, tallentamista ja julkituontia harjoittavalle taholle. Huomionosoituksilla kannustetaan yhteisöjä ja yksittäisiä toimijoita teollisuusperinnön laaja-alaiseen vaalimiseen, ja tunnetuksi tekemiseen. Teollisuusperintöpalkinnon saajalle luovutetaan tunnus ja kunniamainintojen saajille kunniakirja.

Kriteereitä teollisuusperintöpalkinnon myöntämiselle:

– teollisuusperinnön laaja-alainen vaaliminen: rakennettu ympäristö (tuotanto- ja asuinrakennukset), tuotantokoneisto, tuotteet, tuotantoprosessit, työn historia, työväenhistoria
– hankkeen tai toiminnan ajankohtaisuus
– toiminnan vaikuttavuus
– kohteen  dokumentointi ja tunnetuksi tekeminen
– rakennettuun ympäristöön liittyen: säilyttävä innovatiivinen uuskäyttö ja jatkuvuuden varmistaminen (talous)
– palkinto voidaan myöntää myös aineettoman teollisen kulttuuriperinnön vaalimisesta.

Etsimme ehdotuksia Teollisuusperintöpalkinnon saajaksi vuonna 2018. Valintaa tehtäessä otetaan huomioon sekä maantieteellisesti että kohteen luonteen puolesta erityyppisiä kohteita.

Esitys on vapaamuotoinen ja siitä tulee käydä esille esittäjän nimi ja yhteystiedot, esitettävä taho ja yhteystiedot ja esityksen perustelut. Palkintoesitykset (mielellään PDF-muodossa) voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen (teollisuusperinto@gmail.com) 10.6.2018 mennessä.

 

Aiemmat palkinnot on jaettu vuosina 2002, 2005, 2008, 2011 ja 2015. Palkinnon ovat saaneet:

2002 Pro Sunila ry, Kotka: entisen Sunilan Oy:n asuntoalueen puolesta tehdystä työstä.

Kunniamaininnat: Höyrykonemuseo Työväen keskusmuseon yhteydessä, Tampere;  Elannon entisen leipomon peruskorjaus, Senaattikiinteistöt, Helsinki; Rautainen Rantasalmi -projekti, Rantasalmi.

2005 Haverin kaivosmäki, Viljakkalan kunta

Kunniamaininnat: Juhani Valanto, Veikko Talvi, Reino Uusitalo, Elias Härö sekä Lauri Putkonen.

2008 Helsingin Energia, Helsinki: esimerkillisestä tavasta, jolla se hoiti Hanasaaren vanhan höyryvoimalaitoksen purun. Hankkeeseen liittyi monipuolinen taltiointi- ja dokumentointiprojekti.

Kunniamaininnat: kotiseutuneuvos Olavi Koskinen, vuorineuvos Gustaf Serlachius, varatoimitusjohtaja Ingmar Lindberg ja tutkija Erkki Härö.

2011 Turun museokeskus, Turku: esimerkillisestä suomalaisen teollisuusperinnön tallentamisesta ja dokumentoimisesta.

Kunniamaininnat: Pispalan Moreeni ry ja Kauko Sorjosen säätiö.

2015 Karkkilan kaupunki ja Componenta Finland Oy Högfors: Högforsin ruukkialueen suojelemisesta, säilyttävästä uuskäytöstä ja kehittämisestä
SEKÄ A. Ahlström Kiinteistöt Oy: Noormarkussa sijaitsevan Makkarakosken sahamuseon ja Ahlström Voyage -näyttelyn johdosta.

 

 

 

Lehdistötiedote

Julkaisuvapaa 24.11.2015 klo 15:00

 

Teollisuusperintöpalkinto 2015 jaetaan

– Karkkilan kaupungille ja Componenta Finland Oy Högforsille Högforsin ruukkialueen suojelemisesta, säilyttävästä uuskäytöstä ja kehittämisestä sekä

– A. Ahlström Kiinteistöt Oy:lle Noormarkussa sijaitsevan Makkarakosken sahamuseon ja Ahlström Voyage –näyttelyn johdosta

 

Teollisuusperintöseura ry – Industriminnesföreningen r.f. on myöntänyt teollisuusperintöpalkinnon kahdelle kohteelle osoituksena esimerkillisestä työstä teollisuusperinnön vaalimisessa. Karkkilan kaupunki ja Componenta Finland Oy Högfors saavat palkinnon Högforsin ruukkialueen suojelemisesta, säilyttävästä uuskäytöstä ja kehittämisestä. A. Ahlström Kiinteistöt Oy saa palkinnon Noormarkussa sijaitsevasta Makkarakosken sahamuseosta ja Ahlström Voyage –näyttelystä.

Teollisuusperintöseura ry (www.teops.fi) on vuonna 1985 perustettu yhdistys, joka pyrkii toiminnallaan syventämään teollisen perinteen tuntemusta ja edistämään teollisuusperinnön dokumentointia, tutkimusta ja suojelua. Seura on kansainvälisen TICCIH-organisaation (www.ticcih.org) Suomen yhdistys. Osana toimintaansa seura jakaa 2-4- vuoden välein teollisuusperintöpalkinnon, joka myönnetään teollisen perinnön suojelemista, tallentamista ja julkituontia harjoittavalle taholle. Huomionosoituksilla pyritään kannustamaan yhteisöjä ja yksittäisiä toimijoita teollisuusperinnön laaja-alaiseen vaalimiseen, huomioimiseen ja tunnetuksi tekemiseen. Teollisuusperintöpalkinnon saajalle luovutetaan asiasta kertova tunnus.

Teollisuusperinnöllä ymmärretään laaja-alaisesti erilaiset teollisen tuotannon ja työn piiriin liittyvät ilmiöt. Näitä ovat esimerkiksi teollisuusympäristöt, tehdasrakennukset, koneet ja laitteet, työväenasunnot ja -asuinalueet, liikennehistorian ja infrastruktuurin kohteet, teolliset työprosessit ja –tavat, työväen elinolot, teollisen toiminnan tuotteet sekä näihin liittyvät kirjalliset jäämistöt, asiakirjat, piirustukset ja valokuvat.

Vuonna 2013 Euroopan neuvosto teki useiden eurooppalaisten teollisuusperintöjärjestöjen aloitteesta päätöksen viettää vuotta 2015 teollisuuden ja tekniikan perinnön teemavuotena. Suomessa Teollisuusperintöseura sekä Euroopan kulttuuriympäristöpäivien Suomen työryhmä on päättänyt ottaa vuoden 2015 teemaksi teollisuusperinnön ja tekniikan historian. Teollisuusperintöseura juhlii teemavuotta jakamalla poikkeuksellisesti kaksi teollisuusperintöpalkintoa.

Teollisuusperintöpalkinnot luovutetaan saajilleen tiistaina 24. marraskuuta 2015 siten, että luovutustilaisuus alkaa Karkkilassa Componentan Tehtaankerholla (Bremerintie) klo 9:00 ja Noormarkussa Voyage-näyttelytilassa klo 14:00. Median edustajat ovat tervetulleita tilaisuuksiin.

Palkintotiedote

 

Lisätietoja palkinnoista ja Teollisuusperintöseurasta:

– Lauri Putkonen, varapuheenjohtaja, puh. 040 503 8414, lauri.putkonen(at)dlc.fi

– Tuija Mikkonen, puh. 050 5586 086, tuija.mikkonen(at)luukku.com

Lisätietoja Högforsin ruukista:

– Tommi Kuutsa, puh. 09-42583672, s-posti: tommi.kuutsa(at)karkkila.fi

Lisätietoja A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n kohteista:

– Tiina Rajala, puh. 050-5183606, s-posti: tiina.rajala(at)a-ahlstrom.fi