Tag Archives: Teollisuusperintö

Aineettoman teollisen perinnön ensimmäisen yhteisötyöpajan kuulumiset

Samansisältöinen paja järjestetään 23.4.2019 Tampereella, Museokeskus Vapriikissa, Tule mukaan!

Aineettoman elävän teollisen kulttuuriperinnön tunnistamistyöpaja 26.3.2019 Helsingin Kansallismuseon vaunuvajalla, Kalessi-kokoustilassa käynnistyi Teollisuusperintöseuran puheenjohtaja Hanna-Kaisa Melarannan ja TAKO nelospoolin puheenjohtaja Kirsi Ojalan tervetuliaissanoilla. Tervetuliaispuheiden jälkeen Hanna-Kaisa Melaranta puhui aineettoman teollisen kulttuuriperinnön merkityksestä sekä teollisten yhteisöjen havahduttamisen tarpeellisuudesta, jotta työ teollisen aineettoman kulttuuriperinnön tallentamiseksi sekä suojelemiseksi olisi mahdollista.

Ennen työpajatyöskentelyn alkua erikoisasiantuntija Leena Marsio Museovirastolta puhui järjestetyn työpajan taustalla vaikuttavista näkökulmista, johon vahvasti liittyy Suomen vuonna 2013 hyväksymä Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta (Finlex 47/2013). Leena Marsio esitteli myös elävän perinnön työkalupakkia ja erilaisia osallistamisen menetelmiä aineettoman kulttuuriperinnön yhteisöllisissä prosesseissa. Puheenvuorossa nostettiin esiin konkreettisia toteutettuja yhteisötyön menetelmiä, joiden kautta aineettoman kulttuuriperinnön vaaliminen, suojelu, kerääminen, tallentaminen ja tietoisuuden levittäminen ovat mahdollisia erilaisissa aineetonta kulttuuriperintöä kantavissa yhteisöissä.

Mielenkiintoisten puheenvuorojen jälkeen aloitettiin työpajatyöskentely otsikolla: ”Mitä aineettoman teollisen kulttuuriperinnön-käsite pitää sisällään?”  Käytännössä yhteisötyöpajaan osallistuneet eri museoiden edustajat jakautuivat oman TAKO nelospoolin työryhmien mukaisiin pienryhmiin ja alkoivat yhdessä pohtimaan ”mitä on aineeton teollinen kulttuuriperintö?” heidän näkökulmastaan tarkasteltuna. Ryhmät kirjasivat ajatuksensa vapaamuotoisesti suurille fläppitauluille, jonka jälkeen pohdinnan tulokset esiteltiin koko ryhmälle.

Käsitteen hahmottamiseen pyrkivän työskentelyn toisessa osassa keskityttiin ”elävän perinnön käsitteeseen aineettoman teollisen kulttuuriperinnön kontekstissa”. Samat ryhmät jatkoivat työskentelyä käsitteen parissa, samoin työmenetelmin kuin edellisessäkin tehtävänannossa. Työskentelyn jälkeen jokainen pienryhmä esitteli tuotoksensa koko ryhmälle. Tehtävänpurun ja yhteisen keskustelun jälkeen pyrittiin löytämään yhteisön yhteinen näkemys aineettomasta elävästä teollisesta kulttuuriperinnöstä. Yhteisön tuottaman materiaalin ja pohdinnan kautta muotoiltiin seuraava lauseke, joka kuvaa yhteisötyöpajan yhteistyön tulosta.

AINEETON ELÄVÄ TEOLLINEN KULTTUURIPERINTÖ ON:

  • Taitotietoa ja käytäntöjä, jotka siirtyvät ja/tai siirretään ajassa tai paikassa yhteisöissä.
  • Kerroksellisuutta ja muuntumista, jatkuvuutta ja muutosta.
  • Ammatillisia identiteettejä.

Työpajalaisten hahmoteltua oman näkemyksensä aineettoman elävän teollisen kulttuuriperinnön käsitteestä siirryttiin yhteisökartan rakentamiseen. Jo aiemmin valituissa ryhmissä ryhdyttiin yhteisesti pohtimaan millaista elävää aineetonta teollista kulttuuriperintöä on läsnä kunkin teollisuudenalan ja/tai -yhteisön sisällä. Pienryhmän sisäisen keskustelun myötä osallistujat kirjasivat vapaamuotoisesti paperille aineetonta teollista kulttuuriperintöä ylläpitäviä yhteisöjä, jotka kuuluvat toimijoiden verkostoon. Pienryhmät pohtivat myös konkreettisia verkostoitumisen keinoja, eli kuinka saada yhteys tavoittelemiinsa yhteisöihin. Yhteisökartan konkretisoitumista syvennettiin myös kirjaamalla ylös, millä Museoviraston esittelemillä työkalulla tai osallisuutta tukevilla menetelmillä olisi mahdollista tehdä yhteisöjen aineetonta elävää teollista kulttuuriperintöä näkyväksi.

Yhteisökarttoja ja eri menetelmiä avaava tehtävänpurku sisällytti mukaansa myös pohdinnan hankkeen tulevaisuudesta sekä etenemisestä. Yhteisökarttatyöskentelyn myötä tehtyjen havaintojen ja yhteisöllisten linjanvetojen myötä todettiin, että hankkeeseen osallistuvat museot voivat omissa yhteisöissään järjestää tulevan kevään ja syksyn aikana teollisen aineettoman kulttuuriperinnön tunnistamistyöpajoja. Tavoitteena on, että työpajat ovat avoimia myös muille hakkeeseen osallistuville museoille, ja että työkaluina käytetään Museoviraston työkalupakkia, sekä erilaisia osallisuutta tukevia menetelmiä aineettoman kulttuuriperinnön prosesseissa.  Sovittiin yhteisesti hankkeen tulevaisuuden askelmerkeiksi seuraavaa:

HANKKEEN ASKELMERKIT VUODELLE 2019:

  • YHTEISÖTYÖPAJA VOL 2 23.4.2019 Tampere, museokeskus Vapriikki
  • PILOTTI 1, toukokuussa 2019
    • Lapua, Patruunatehdas
  • PILOTTI 2, kevät-kesä 2019
    • Salo, Mobira
  • PILOTTI 3, syksy
    • Varkaus, Andritz tai Stora Enso
  • Mahdollisesti myös pilotit 4 ja 5
    • Tekniikanmuseo, radioamatöörit
    • Ilmailumuseo, puisen koneen rakennusyhteisö
  • SYKSY 2019
    • hankkeessa mukana olleiden museoiden yhteinen tapaaminen
    • Aineettoman elävän kulttuuriperinnön seminaari