Aineettoman teollisen perinnön ilmiöiden tunnistamiseen tarvitaan olemassa olevia yhteisöjä ja toimijoita. Tule mukaan Teollisuusperintöseuran ja TAKO nelospoolin yhteiseen yhteisökartta-työpajaan 26.3.2019 Kansallismuseon Vaunuvajalle.
Aineettoman kulttuuriperinnön ilmiöiden tunnistamista on tehty Suomessa organisoidusti jo vuodesta 2015 lähtien. Edelleen, sekä Suomen kansallisesta listauksesta, sekä myös Unescon kansainvälisestä aineettoman kulttuuriperinnön listalta puuttuu lähes täydellisesti aineeton teollinen perintö. Teollisuuden ilmiöt, kuten osaaminen, sen välittäminen alueellisesti ja sukupolvelta toiselle, tietotaito, koulutus, teollisen työn ilmiöt ja teollisuustyön ammattilaisten identiteetti ovat kuitenkin aineetonta perintöä ja ansaitsevat tulla nimetyksi kansalliseen ja sitä kautta myös kansainväliseen listaukseen.
Teollisuusperintöseura ry – Industriminnesföreningen rf yhdessä museoiden tallennus- ja kooelmayhteistyöerkosto TAKOn nelospoolin, eli Tuotanto, palvelut ja työelämä-poolin kanssa on tarttunut tähän haasteeseen ja haluaa lähteä vuoden 2019 aikana keskittymään teollisen aineettoman perinnön ilmiöiden tunnistamiseen. Aihepiiri on tunnistettu myös kansainvälisesti ongelmana ja tulevan toiminnan tarkoituksena on saada kehitettyä ilmiöiden tunnistamisen tapoja ja mahdollisuuksia myös kansainvälisesti. Työskentelylle on haettu rahoitusta, mutta työt aloitetaan jo päätöstä odotellessa.
Teollisuusperintö määritellään usein teollisuuden ja teknologian historian fyysisten todistuskappaleiden tai jäännösten kautta. Fokus on rakennuksissa, teollisissa ympäristöissä, tuotteissa ja työvälineissä, työväenhistoriassa, tutkimuksen kohteena materiaalinen kulttuuri. Teollista perintöä voidaan tarkastella myös laajemmassa perspektiivissä perinteen tutkimuksen kautta; tiedon historia, ammatillisuuden ja osaamisen kehittyminen. Teollinen perintö syntyy kaikkine materiaalisine todistusaineistoineen aina tietotaidon ja innovaatioiden kautta. Aineettöman teollisuusperinnön ytimessä on tietotaidon kehittyminen, levittyminen sekä kansallisesti ja kansainvälisesti koulutuksen ja ammattilaisten liikkuvuuden avulla.
Kysymys kuuluu, onko teollisuuden työväestön ja insinöörien ja muiden toimijoiden keskuudessa tunnistettua tai itsestään selvää se, että juuri he ovat teollisen kulttuuriperinnön kantajia? Tarvitaan myös yhteisön itsensä havahduttamista. Siksi yhteisökartta-työpaja on tapa, jolla lähdetään liikkeelle.
Lisätietoja:
Teollisuusperintöseuran puheenjohtaja
Hanna-Kaisa Melaranta p. 040 734 6240, hanna-kaisa.melaranta@varkaus.fi
TAKO nelospoolin puheenjohtaja
Kirsi Ojala p. 050 520 8755, kirsi.ojala@tekniikanmuseo.fi